Helsingin seutu on Suomen syöpä
Uutinen Keravalta. Siellä alkavat keittää aamukahvinsa kannoilla, metsähakkeella ja turpeella. Valmistuvan biovoimalan sähköteho on 21 MW, kaukolämpö 48 MW, prosessilämpö 10 MW. Tehot kattavat 75 % Keravan kaukolämmöstä ja 25 % sähköstä. Helsinkiä ja Espoota lähestyvä kantoralli yltää nyt siis Keravalle, ei vielä lähemmäksi.
Helsingin seutu on Suomen vihrein, sanotaan. Niinpä onkin mahdoton ymmärtää, miksi täällä öyhyytetään Puolan hiiltä ja Siperian kaasua, kertaluonteista fossiilienergiaa, imetään maapalloa tyhjiin. Tätäkö on vihreys, cityvihreys? Miksette istu kannolle käsiänne lämmittelemään kuten Keravalla?
Ei pidä unohtaa aiempiakaan syntejä. Helsinki on kai 60 vuoden ajan imenyt ilmaista sähköä Kemijoesta. Kemijokilaakson kulttuurin tuhoaminen 1948 alkaen on rikos ihmiskuntaa vastaan. Sillä sähköllä pyörii Helsingin teatterit.
Tekojaan he kutsuvat metropoliksi. Kuinka ollakaan, jopa ekosysteemi-innovaattori Antti Hautamäki kummeksuu yhdelle metropolialueelle kasautumista (HS 8.9.09). Hautamäki on stadin poju, Sitran ketteryydestä ulkoistettu, nyttemmin periferiaan vyötetty innovaatioprofessori.
Aalto-yliopiston sosiaalisuus?
Aalto-yliopiston avajaisissa Finlandiatalolla TKK:n rehtori Matti Pursula usutti Aallon proffia aluepolitiikan kimppuun. Muistamme kuinka TKK:n tuotantoprofessori Esko Niemi laskelmin todisti alueiden ylläpidon tuhoavan Suomen hyvinvoinnin. Niemen laskelma on näyte Aallon huipputieteestä. Vorwärts, aallon tietä, science macht frei. HYn maantieteen professori Markku Löytönen esittelee vastaavanlaisia näkemyksiä.
Rahojen virtoja voidaan valita niin tai näin, todistaa näin tai noin. Pitää katsoa useampia rahavirtoja ja eri tasoja, materian ja energian virtoja, ihmisten virtoja, asenteiden virtoja, sosiaalisen pääoman virtoja jne.
Espoon metro Alajärvelle
Miksi alajärveläisten pitää maksaa Espoon metroa? Maksakoot espoolaiset kulkemisensa ja gourmensa itse - itsehän ovat pesänsä rakentaneet. Lakko päälle, veronmaksulakko, pyydetään professori Niemi konsultiksi.
Valtio elvyttää Helsingin seudun rakennusfirmoja käynnistysavustuksin, välimallein, korkotuin, investointiavustuksin, kotitalousvähennyksin, kunnallistekniikoin, voi mitä kaikkea. Politiikan portaille itsensä kustantaneet ’päättäjät’ antavat piilotukea. Esim. YIT:n kehityspäällikkö espoolaisvihreä Matti Kuronen näyttää päätyökseen järjestelevän Espoon valtuustosta käsin hommia yhtiölleen, alkaen Suomenojalta ja Jousenpuistosta.
Elämänkaarikorttelia ja muuta
Eikö voitaisi tehdä kuten amerikoissa eli antaa auto- ja rakennusfirmojen kaatuilla kasvualustaksi yhteiskunnan uusille organisoitumisille? Uusyhteisöllistä yhdyskuntasuunnittelua, rakentamista, asumista, vanhusten elämää. Suomi on muutaman firman maa, valtio on fiksautunut näiden avittajaksi, kääntää selkänsä ihmisten haaveille. Eilen satuin lukemaan Vanhustenhuollon uudet tuulet -lehdestä 5/09 hauskan idean elämänkaarikorttelista. (vai oliko se Vanhustyö-lehti?).
Valtio satsaa satakunta miljoonaa asunnottomuuden puolittamiseen. Asunnottomuus on pääkaupunkiseudun ongelma. Ihme kyllä, metropolidynamiikka on niin ovelaa, että asutettujen tilalle tulee aina uusia. Rakennusliikkeitä elvyttäen ei asunnottomuutta hoideta. Sosiaalinen pahoinvointi etsii turvaa metropolista. Tämä on sukulaisilmiö StoraEnson tavalle karkottaa ihmiset plantaasien tieltä slummeihin, laaja ekologis-sosiaalinen kysymys.
Eduskuntaan toinen kamari
Politiikan mekanismit on nykyään viritetty niin, että metropolista tulee itseään ruokkiva vallan kierre. Kansanedustajaksi pääsee vain Helsingistä tai Espoosta, katsokaa vihreitä tai kokoomusta. He käyttävät valtion varoja rakentaakseen lisää, saadakseen enemmän edustajia. Miksei Suomen eduskunnassa ole toista kamaria, joka tasaisi valtaa maan eri alueiden kesken?
Ekologisen rakenneuudistuksen laki
Säädetään ekologisen rakenneuudistuksen laki: kielletään yhdyskunnat käyttämästä promillenkaan vertaa fossiilienergiaa. Nykyisille yhdyskunnille (Helsinki, Espoo, Vantaa) annetaan aikaa 10 vuotta muuntautua. Ellei onnistu, niin kaupunki puretaan pois.
Vielä takaisin Keravalle sekä Jyväskylään. Hakkeen ja turpeen rekkaralli mitä Keravan biovoimalaan, Jyväskylän Rauhalahteen, kohta myös Keljonlahteen päivittäin tulee on hirvittävä, lähentelikö sataa. Sekö on kaunista? Jyväskylän pienoismetropoli imee maakunnan kuiviin. Jos ette usko menkää Mauri Pekkarisen takapihalle Kinnulaan. Kivijärvi, elokuinen tuulastuslahti, kasvaa umpeen kortetta ja sammalta. Myllätyt suot pukkaa järveen paskaa.
MTK:n kätyrikö se siinä, puiden polttaminen aiheuttaa niin paljon hiukkaspäästöjä ja hajuja ettei Hesassa sen jälkeen pysty hengittämään, ja saadan savusumuja.
Astmaatikoille puun katkut ovat myrkkyä.
Tunnen olevani MTK:sta niin kaukana kuin vain ikinä voi olla. MTK:n kätyri, se nyt puuttuisi!!!!
Mutta mielenkiintoinen ilmiö on tuo että esim. Keravalle aletaan kuskailla bioainesta. Onko se hyvä vai paha, typerä vai järkevä, en ole kunnolla ehtinyt edes miettiä. Mutta pidän tällaisista ajatteluhaasteista, uusista ilmiöistä, ottaa vastaan avoimin mielin. Samalla voi miettiä miten muutoin tuonkin asian, vaikkapa keravalaisten lämpimänäpidon, voisi järjestää. Jos tänne tulee ehdotelmia, niin olisipa kiintoisaa lukea.
Kirjoitan ehkä tarkoituksellakin kärjistellen, voimakkaita ilmaisuja käyttäen, koska 1) usein on kiire, ei ole aikaa hioa ja 2) tahallista ärsytystä jotta joku muukin paljastaisi viisautensa. Kiitos Eberle.
Entä jos ko kaupungit erotettaisiin muusta suomesta omaksi valtioksi ?
Näppäränä miehenä lasket äkkiä mitkä ovat seurakset.
Melkoinen osa pk-seudun verotuloistahan menee muun suomen tukemiseen, ei päinvastoin kuten annat kirjoituksessasi ymmärtää.
Helsingin energiasta ja asemasta ylipäätään: mikä olisi ratkaisusi, millä aikataululla ja millä rahoilla?
Luulisi, että eduskuntayhteisössä mukana oleva valtiotieteiden lisenssiaatti osaisi hakea edes muutamia numeroarvoja väitteidensä tueksi. Vaan eipä näytä irtoavan muuta kuin mutu-mielikuviin perustuvaa vaahtoamista (tiedä sitten onko tämä valtiotieteen opintojen ydin).
Ainakin tekniikan lisensiaatin koulutuksella löytää varsin helposti esim. seuraavat faktat: valtion verontasaukset kurittavat pk-seutua n. 1,5 mrd € vuosittain, pk-seudun kunnat joutuvat maksamaan kansallisen tason liikenneinvestoinneista 30-70% - Alajärvet ja muut saavat 100% valtion rahoituksen jne. Eli kukas tätä maata nyt sitten elättikään?
Mitä tulee energiaratkaisuihin, niin luulisi eduskuntayhteisön sisällä olevan helppo saada käsiin asiasta tehtyjä selvityksiä. Kun nyt et ole ilmeisesti sellaisia saanut tai ainakaan viitsinyt lukea, niin tässä lyhyesti ydinkohdat siitä mitä merkitsisi pk-seudun suurten kuntien siirtyminen risu- ja käpyenergiaan:
- haketta pitäisi rahdata Jyväskylän korkeudelta asti
- pelkästään suurempien voimaloiden syöttäminen vaatisi 1000-1500 rekkaa per päivä suuruisen rallin
- pk-seudun tarpeet sotkisivat koko Etelä-Suomen hakemarkkinat ja pienten kuntien polttoainehuolto vaikeutuisi tai romahtaisi (eli se Keravankin laitos siirtyisi kiltisti raskaan polttoöljyn käyttöön…)
En uskalla suoralta kädeltä edes yrittää vastata Marko Kivelän kysymykseen tiukassa mielessä. Se vaatisi mietiskelyä ja aineistoa.
Kaivoin esiin vihreiden ryhmäpuheen Helsingin energiaohjelmasta valtuustossa 23.1.2008. http://www.maripuoskari.net/?p=129
Otteita puheesta: Tukholman kaukolämmöstä tuotetaan 80 uusiutuvilla: puu, jäte, meri. Helsingille asetettava 20 % uusiutuvuustavoite: tuuli, vesi, bio, hake, pelletti, maa. Hakkeen voisi 3-5 kertaistaa Suomessa.
- Periaatteessa hyväntuntuisia suuntia, mutta maassa matavan insinöörimäistä, ei erityisen lennokasta.
Ymmärrän tuulivoiman nostattaman maisema- ja hintakritiikin. Syytä harkita tarkkaan, tarkkaan. Onko helsinkiläisillä oikeutta rakentaa härveleitä toisten silmien eteen muualle Suomeen? Kemijoen jo räpelsitte.
Joskus luin espoolaisen naisvihreän (nykyisin kansanedustaja) taannoisia puheita. Ihastelin niistä huokuvaa hehkua, kunnianhimon vaatimuksia ilmaston ja energian suhteen. Jotenkin tuntuu että tultuaan mukaan asioiden ’arkiseen’ käsittelyyn yksi ja toinen käy kummallisen varovaiseksi, luovuttaa pyrkimyksenkin ajattelullisiin irtiottoihin. Kunnianhimoa, lennokkuutta, räiskyntää?
Ehkä joskus kannattaa irtautua totunnaisesta ajattelusta, arkimaailmasta ja etsiytyä näkökulmaan josta kaikki näkyy vääristyneenä. Esim. sivilisaatioiden tuhot. Kannattaako olla luottavainen nykyisen (metropoli)sivilisaation suhteen. Sopiva ympäristökeikaus ja täyspaniikki päällä.
Tai historiasta käsin: Jos 1950-luvulla olisi annettu tehtäväksi miettiä sataprosenttisesti uusiutuvalla pohjalla oleva Suomi ja planeetta, sosiaalisesti ja henkisesti innostava, niin olisiko se tämä nykyinen? Jos ei, niin voisiko siitä ottaa osviittaa siihen millainen energiasysteemi (vaikkapa) Helsingillä voisi olla?
Uusiutuvasta energiasta ja kestävyydestä puhutaan ja puhutaan, mutta suurkaupungit niin Suomessa kuin maailmalla, fossiilien varassahan ne röyhistelee. Aikansa kutakin.
Helsingin Sanomat julkaisi suuren EU-liitteen ennen EU-kansanäänestystä syksyllä 1994. EU:n aluepolitiikkaa esiteltiin kahden sivun aukeamalla. Sivun ylittävä otsikko: ”EU tukee Suomen köyhimpiä alueita”. Ja sitaatti tekstistä: ”EU haluaa pitää koko Suomen asuttuna.”
Maaseutua vihaavat demarit valtasivat keväällä 1995 Sisäministeriön aluekehitysosaston. Sinne rekrytoitiin 24 vastavalmistunuttta demaria, jotka alkoivat toteuttaa ”OECD:n aluepolitiikkaa” eli SDP:n omatekoista ”aluepolitiikkaa”. Demarit käynnistivät maaseudun köyhdyttämisen: kehittämistuki vain väkiluvultaan suurille kunnille, yhteisöverotuksen tulot siirrettiin maaseutukunnilta Helsinkiin. YLE:n ja Helsingin Sanomien päivystävät demarit juhlivat maaseudun autioitumista. Demarit aikovat keskittää 2 miljoonaa asukasta Helsingin seudulle vuoteen 2030 mennessä, koska ”Helsingin metropolialueen kasvu ja kehittäminen on koko Suomen edun mukaista”. Todellisuudessa se on EU:n aluepolitiikan ja EU:n koheesiopolitiikan vastaista. EU:n strategia-asiakirjoissa Helsingin seudun kasvua pidetään huolestuttavana asiana.
#7: Puhtaan soovan puhuminen on tietysti huvittavaa, mutta olisit nyt edes laittanut hymiön juuttusi perään, koska kaikki internetin käyttäjät eivät ymmärrä huumoria.
Jos nyt kuitenkin luulit puhuvasi totta, niin tarkistapa faktasi. Esim. yhteisöverojen tuloutus on muutettu niin, ettei veroa tulouteta pääkonttoripaikkakunna mukaisesti vaan tuotto jaetaan tuotot jaetaan kaikille yrityksen sijaintipaikkakunnille henkilöstömäärän suhteessa.
Alueellisen koheesion merkitystä korostetaan neuvoston vuonna 2006 hyväksymissä yhteisön koheesiopolitiikan strategisissa suuntaviivoissa, joissa todetaan, että alueellisen koheesion edistämisen pitäisi olla osana niitä pyrkimyksiä, joilla varmistetaan, että kaikilla Euroopan
alueilla on mahdollisuus edistää kasvua ja työllisyyttä. (EU:n virallinen lehti EUVL L 291, 21.10.2006, s. 29). Vastaavasti maaseudun kehittämistä koskevissa yhteisön strategisissa suuntaviivoissa (EUVL L 55, 25.2.2006, s. 26.) painotetaan EU:n maaseudun kehittämisohjelmien merkitystä alueellisen koheesion edistämisessä. Samanaikaisesti yhä laajemmin on myönnetty, että yhteistyötä, vuoropuhelua ja kumppanuutta hallitusten eri tasojen välillä sekä niiden ja kehitysprosessissa suoraan mukana olevien järjestöjen ja ihmisten välillä on tarpeen lisätä.
#6: Tukholmassa päästään noin korkeaan bioenergia-asteeseen vain sillä, että ruotsalaiset imuroivat kaiken energiapuun Balttiasta. Typerä insinööri voisi luulla, että ympäristön kannalta olisi huomattavasti parempi, kun baltit voisivat itse käyttää oman bioenergiareservinsä korvaamaan kivihiiltä, palavakiveä ja maakaasua. Mutta ehkä en vain osaa nähdä suurta kokonaiskuvaa…
Toisekseen Tukholmassa kaukolämpö on parikertaa kalliimpaa kuin Helsingissä ja hinnat ovat jatkuvassa nousussa. Tämä on saanut siellä aikaan varsinaisen maalämpöbuumin, jossa kokonaiset kerrostaloyhtiöt tai -korttelit siirtyvät kaukolämmöstä maalämpöpumpun varaan. Tämä tietysti kasvattaa valtavasti sähkön tarvetta, mutta kun takaisinmaksuajat ovat parhaimmillaan olleet muutaman vuoden luokkaan, niin minkäs sille voi.
Taitaapi Helsingin käytössä olevat energia lähteet päätetty, suunniteltu ja otettu käyttöön kymmeniä vuosia sitten. Siitäkö se nyt paranisi, että niitä vaihdeltaisiin, joka kymmenen vuoden välein kuloisenkin ajan vouhotuksen mukaan ? Ei taida Helsinkikään niin rikas olla. Onhan se hienoa, kun pääkaupunkikin on käyttänyt osaltaan lähes saasteetonta vesivoimaa.Sen hinnasta en osaa sanoa mitään. Todennäköisesti niitä Kemijokilaisiakin on toisin päin ajateltuna tullut Helsingin kulttuuria tuhoamaan.
#7 Tuo kirjoitus pitäisi laittaa raameihin ja joka kodin seinälle!
Ei mitään uutta auringon alla, jo roomalaiset teettivät työnsä orjilla, jolloin toimettomaksi jääneet maaseudun ihmiset muuttivat Roomaan, jossa heille järjestettiin huveja ja leipää ja osalle työtä virkamiehenä.
Kaukomaiden tehtaissa jopa moni yksinkertainen koneellinen työvaihe on korvattu ihmistyövoimalla, koska sähkö ja koneet maksavat, ihmistyö vain kupin riisiä silloin tällöin - ja muiden maiden kaupungeissa joutoväki kasvaa.